Aurinkovoimalan täsmäisku – Ei mikään kallis harrastus

 
Ari Laitinen oli tuumaillut oman aurinkovoimalan hankkimista jo kymmenisen vuotta. Eipä ihme, että hänellä oli selvät sävelet suunnitelmista, kun projekti lähti käyntiin huhtikuussa. Rexel oli mukana suunnittelemassa vaativaa projektia ja toimitti siihen sopivat komponentit.


Harvemmin asiakas osaa kysyä tiettyjä komponentteja tai muita asioita. Yleensä projekti menee niin päin, että me esitämme asiakkaalle suunnitelman, mutta tässä tapauksessa asia meni toisinpäin. Arilla oli selkeä näkemys siitä, mitä hän haluaa – se oli perusteltu ja mietitty. Kävimme yhdessä läpi monet yksityiskohdat ja varmistimme Rexelin kanssa, että homma on teknisesti mahdollinen, kertoo Joni Pelkonen Rexelin kumppanina toimivasta Rannikon Voimasta.

Sähköalan diplomi-insinöörinä ja fyysikkona Laitinen on seurannut aurinkovoiman kehittymistä myös työnsä puolesta. Ei siis ihme, että hänen Tampereen kotiinsa ei ihan tavallisinta ratkaisua kytketty.

– Laitteet ovat minulle tuttuja ja olen jo pitkään ollut kiinnostunut aurinkopaneelien hankkimisesta. Ongelma on ollut se, että akustojen hinta on ollut ja on edelleen korkea ja odottelin hinnan laskemista. Akustoja olisi kaivattu aurinkopaneelien tuoton optimoimiseen rakennuksessa, jossa tehontarve vaihtelee voimakkaasti. Kun pohjakulutus on 600 W:n luokkaa, hyppää se lähes kymmenkertaiseksi maalämpöpumpun käynnistyessä. Tällaisella kulutusprofiililla on hankala mitoittaa aurinkovoimaa järkevästi ilman energian varastointia, hän tarkentaa.

– Akustoa ei nyt sitten vieläkään tullut, vaikka hinnat ovat viime vuodesta hieman laskeneetkin. Takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä, mutta ratkaisu energian varastointiin löytyi sen sijaan toisesta teknologiasta, hän sanoo.

Hyvin suunniteltu tuottaa parhaiten

Laitinen on rakentanut 400-neliömetrisen talonsa suurelta osin itse vuosina 2004–2005, ja se on jo alun perin erittäin energiapihi. Kulutus on vain hieman enemmän kuin minkä Motiva on asettanut passiivitalon kriteeriarvoiksi. Seuraava askel sähkön säästämisen sijaan olikin alkaa tuottaa energiaa itse. Aurinkopaneelit on asennettu kolmeen ryhmään ja ne suuntaavat koilliseen. Paneelit ovat mustia 305-wattisia yksikidepaneeleja, jotka nostavat suosiotaan sinisten monikidepaneelien rinnalla. Laitinen teki laskelmia optimaalisesta paneelien määrästä ja totesi, että aurinkopaneelien määrän lisääminen ei olisi ollut enää kannattavaa.

– Paneeleja olisi katolle vielä mahtunut, mutta rakennuksen osien aiheuttama varjostus tulisi ongelmaksi iltapäivän aikana, hän kertoo. Suunnittelutyö kannattaakin tehdä tarkasti, jotta lopputulos on paras mahdollinen ja tuotto odotusten mukainen.

– Minä sain tehtävän ottaa kuvia eri aikaan päivästä, jotta nähdään milloin varjot osuvat minnekin, nauraa Laitisen puoliso Taina.

– Kohde on fiksusti suunniteltu, sillä kaikki mitä tuotetaan, käytetään myös hyödyksi. Liian isosta järjestelmästä ei ole mitään hyötyä, jos energiaa ei voida varastoida tai myydä eteenpäin, sanoo Rexelin asiakkuuspäällikkö Mika Ketola.

Järjestelmä kaikilla herkuilla

Talon aurinkovoimaa ohjataan kahdella SmartMeterillä sekä Ohmpilotilla, jotka ovat järjestelmään liitettyjä lisäkomponentteja.
Aurinkosähkön varastointiratkaisu perustuukin juuri tähän: yhdistelmä mahdollistaa muun muassa ylimääräisen sähkön ohjaamisen 750 litran vesivaraajan lämmitykseen. SmartMetereillä saadaan tarkkaa tietoa rakennuksen sähköenergian käytöstä invertterin tuoman tuottotiedon rinnalle.

– Tämä mahdollistaa myös toisen toiminnon eli ylijäämäsähkön ohjaamiseen sähköauton lataamiseen. Kaivatun akuston siis saisi vähän kuin auton kylkiäisenä. Meillä ei vielä ole sähköautoa, mutta sen hankkiminen on suunnitelmissa. Kun se joskus tulee, latausjärjestelmä on jo valmiina odottamassa, Laitinen kertoo. Kohteen tuotteita ei valittu hinta edellä, vaan kokonaisuus ja pidemmän ajan tuotto ratkaisivat. Järjestelmässä on laadukkaat komponentit, jotka eivät olleet ne kaikista edullisimmat ja myös lisäpalikat tuovat kustannuksiin oman osansa. Takaisinmaksuaikaan kuitenkin vaikuttavat niin monet tekijät, että sen arvioiminen on hankalaa.

– Nämä eivät kuitenkaan ole vuoden tai parin juttuja, vaan kyseessä on pitkän ajan investointi, Pelkonen muistuttaa.

 

Kyllä Ari tietää

Ari Laitista aurinkovoimaan ja ylipäänsä tekniikkaan liittyvät asiat kiinnostavat siinä määrin, että innostusta voisi kutsua jonkinasteiseksi harrastukseksi. Hänestä on mielenkiintoista miettiä erilaisia ratkaisuja ja laskea niiden vaikutuksia kulutukseen. – Harrastukseksi tämä ei ole ollenkaan kallis, jos niin ajattelee, hän heittää. Laitista kiehtoo myös ajatus omavaraisuudesta.

– Olisihan se hauska ajatus, että ei olisi riippuvainen mistään, mutta kalliiksi tulisi. Onhan meillä oma porakaivokin ja nelinkertainen lämmityssysteemi, jonka viimeisenä vaihtoehtona toimii takka – että aika paljon saa mennä pieleen, ettei tähän taloon lämpöä saisi, hän sanoo.

Huhu Laitisen hankkimista aurinkopaneeleista lähti pian etenemään myös naapurustossa, jossa on myös mietitty järjestelmän hankintaa. Laitisen maine harkitsevana ja tekniikkaa tuntevana miehenä on aurinkopaneeleille hyvää mainosta – eräs naapuri oli todennut, että jos järjestelmä on Arin mielestä hyvä, niin sitten sen on oltava niin. Laitisen puoliso Taina on huomannut, että paneelien ulkonäkö mietityttää yllättävän monia ja on jopa este järjestelmän hankinnalle. Musta paneeli, joka on asennettu siisteihin ryhmiin, miellyttää silmää paremmin kuin sininen hajallaan oleva järjestelmä.

– Sellaisiakin järjestelmiä on olemassa, jotka integroidaan erilaisiin pintoihin kuten kattomateriaaliin, mutta toistaiseksi ne eivät ole vielä yleistyneet. Sitä paitsi vanhoja paneeleja voi hyödyntää vielä eteenpäinkin, jos ne voidaan irrottaa, Pelkonen tietää. Tosin sitä saa odottaa aika pitkään, sillä nykypaneelien käyttöikä huitelee jopa 40 vuodessa. Tuottotakuu riittää 25 vuoteen, ja silloinkin paneeli tuottaa vielä vähintään 80 prosenttia alkuperäisestä tehosta.

Oppia puolin ja toisin

Sen verran uusi ja monimutkainen Laitisen esittämä suunnitelma oli, että eräs paikalla käynyt alan yritys ei ole sen koomin asiaan palannut. Erilainen projekti on ollut opettavainen ja hedelmällinen Rannikon Voimalle ja Rexelille.

– Rexel on ollut vahvasti mukana suunnittelemassa tätä ratkaisua. Roolimme on olla muutakin kuin tukkukauppa, ja haluamme olla asiakkaillemme lisäarvoa tuottava kumppani. Tarpeen vaatiessa voimme olla yhteydessä suoraan loppuasiakkaaseenkin, Ketola sanoo.

– Tämä on nopeasti kehittyvä uusvanha ala ja totta kai meidän yrityksemmekin on kiinnostunut toteuttamaan projekteja, joissa opimme uutta ja menemme eteenpäin. Tällaisesta ei ollut etukäteen valmista mallia, mutta nyt voimme suositella ja toteuttaa sitä muillekin, Pelkonen kiittelee. Toukokuun 14. järjestelmä kytkettiin verkkoon ja mittauskäyrät lähtivät heti iloiseen nousuun. Ensimmäinen päivä oli aurinkoinen ja tuottoa saatiin 38,5 kWh.

– Tuotto tulee riippumaan siitä, miten kaikki saadaan toimimaan. Parhaimmillaan aurinkovoimalan tuotanto leikkaisi sähkölaskusta kolmanneksen. Tuotettu sähkö riittäisi vaihtoehtoisesti myös yli 30 000 kilometrin vuotuiseen ajoon sähköautolla, Laitinen arvioi.

 


Teksti Jenni Manninen
Kuvat Antti Verkasalo

InMotion 2/2019

 

- - -

Energiaa täynnä oleva Rexelin uusi aurinkopaneeliesite on ilmestynyt.
Kysy myyjältäsi!